Vielä neljä päivää

ARMAS HUTRI 100 VUOTTA MUISTONÄYTTELY

12.5. – 22.5. 2022 Galleria Levolassa

Perniöntie 1719 Avoinna torstai-sunnuntai 13-17

Jyhkeä hirvi on vuodelta 993.

Lainamakasiinissa tapahtuu

Lainamakasiinin näyttely 27.7 – 8.8. 2021 klo 11-17

(ma 2.8.2021 suljettu)

Myyntinäyttelyssä Kaisa-Leena Kaarlosen akvarelleja.

 

11.12.2020

Vuosi 2020 on lähestymässä loppuaan. Tämä vuosi on ollut kaikille  poikkeuksellinen koronavirusepidemian  ja karanteenien vuoksi.

Lainamakasiini oli suljettuna kesän ajan eikä perinteistä taidenäyttelyä pystytty järjestämään. Ei ollut Laurin Markkinoita eikä monia muitakaan tuttuja kesätapahtumia. Ei täällä Perniössä eikä muuallakaan.

Tilanne jatkuu edelleen. Perniökulttuuri-säätiö pitää välivuoden Loppiaiskonsertin  järjestämisestä. Säätiö ei siis järjestä konserttia Loppiaisena  vuonna 2021, mutta suunnittelee kovasti kuitenkin jo seuraavaa vuotta 2022.

Heti kun pandemia on rauhoittunut ja ihmisiä voidaan taas turvallisesti kutsua koolle suuremmin joukoin, on odotettavissa myös kaksi dokumenttiesitysten ensi-iltaa. Perniökulttuuri-säätiö on avustanut Kari Hannusen dokumenttia ”Perniö vuonna 2020” ja Eveliina Pasasen ”Winha-moottorikelkka” -dokumenttia, jotka koronasta huolimatta ovat edenneet ja valmistumassa katsottaviksi ensi vuoden puolella.

Toivotamme kaikille rauhaisaa joulunodotusaikaa ja hyvää joulua!

1.6.2020

Perniökulttuuri-säätiö juhlii tänään muiden kera kesäloman alkamista ja uusia ylioppilaita. Säätiö jakaa tänäkin vuonna Perniön historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle uudelle ylippilaalle 200 euroa ja sen saa LOTTA AALTONEN. Valinnan on tehnyt Perniön lukion opettajakunta. Toivotamme onnea ja valoisaa tulevaisuutta hänelle ja muille uusille ylioppilaille!

🌹 🌹 🌹 🌹 🌹 🌹

Stipendi ylioppilaalle

Perniökulttuuri-säätiö jakoi tänäkin keväänä Perniöstä ja sen historiasta kiinnostuneelle Perniön lukion uudelle ylioppilaalle 200 euron stipendin. Stipendinsaajan valitsivat koulun opettajat. Stipendin sai Ullariikka Eriksson.

Onnittelemme uutta ylioppilasta ja toivotamme menestystä elämässä.

Ruukinpatruunasta kirjailijaksi?

Antero Peijonen

Hyvin erikoinen yhdistelmä –raakaa rautaa ja kaunokirjallisuutta samassa ”paketissa”. Näin kuitenkin oli Perniössä 1800-luvulla.

Italialaislähtöinen Pinellon suku ilmestyy aikakirjoihin jo 1150-luvulla -samoihin aikoihin, kun täällä Pohjolassa tehtiin ristiretkiä ”itäiseen maahan”. Suvun juurissa oli ruhtinaita, sekä senaatin ja armeijan korkeita upseereita.

Tulevan ruukinomistajan isänisä toimi sotalaivan komentajana, mutta menehtyi taisteluissa laivan räjähdyksen myötä. Komentajalta jäi kuitenkin eloon poika Giovanni Babtista. Hän päätti lähteä tutustumaan ja oppimaan Euroopan sivistystä, mutta hänen laivansa haaksirikkoutui Norjassa. Mies kuitenkin pelastautui, oleskeli ensin Norjassa ja kiersi myöhemmin keski-Eurooppaa. Lopulta hän asettui Ruotsiin ja ryhtyi ratsumieheksi. Siten hän taisteli 1700-luvulla eri puolilla, jääden vangiksi. Lopulta hän pääsi v. 1715 pakenemaan Tobolskista ja palasi takaisin Ruotsiin. Mies oli vaihtanut uskontoaan ja isänmaataan, menettäen kaiken omaisuutensa Genovassa!

Giovanni Babtistan poika Dominicus Julius oli syntynyt v. 1738. Hän valitsi myös merisotilaan ammatin. Mies avioitui Sofia Brunecronan kanssa ja parille syntyi kymmenen lasta, joista aikuisiksi eli vain yksi tytär ja sitten poika, 17.8. 1802 syntynyt Nils Henric.

 

 Lahjakas Nils

Nils-poika oli tosiaan lahjakas. Jo 15-vuotiaana hänestä tuli ylioppilas ja viisi vuotta myöhemmin hän suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Vielä samana vuonna 1823 hänet promovoitiin tohtoriksi. Kului vain kolme vuotta, kun Nils oli suorittanut lainopillisen vuoritutkinnon!

Seuraavana vuonna hän osti Joseph Bremer nuoremmalta Kirjakkalan ruukin, tavoitteenaan rauta-tehtailijan ammatti. Sitten tapahtui täyskäännös -syynä Turun palo. Nils menetti kaupungin-talonsa, hän luopui maatilastaan ja ruukistaan, muuttaen Turkuun.

Vähitellen kirjoittamisesta tulikin hänen elämäntehtävänsä. Hän toimi sittemmin myös Keisa-rillisen Suomen Talousseuran sihteerinä.

Ensimmäinen suurempi kirjoittajantehtävä oli Åbo Tidningar -lehden päätoimittajuus vv. 1836–47 ja 1853–56. Tässä välissä hän julkaisi omaa lehteään Tidning för Landbrukare v. 1849.

Jo vuonna 1839 aloitti toimintansa Turun ruotsalainen teatteri, johon Nils Pinellolla oli myös mer-kittävä vaikutus. Miehestä tuli kirjailija, kirjoittaja. Hän aloitti kolmella näytelmällä: En Nylands dragon, Sommarnatten ja Vaasan poikia (suomennettuna). Hän myös näytteli ja ohjasi itse. Lopulta hänestä tuli merkittävä henkilö kirjoittamistyönsä ansiosta, saaden huomionosoituksia ja ter-veytensä heikentyessä hänelle myönnettiin poikkeuksellisesti valtion myöntämä eläke.

Vuoden 1866 jälkeen Nils Pinello julkaisi viiden kirjan sarjan ”Små berättelser och tidsbilder”, tekijänimellä ”Kapten Puff”. Edellä mainittujen lisäksi Nilsillä oli muutakin tuotantoa.

 

Nils Pinello vaikuttaa edelleen

Vain kirjallisuudesta syvemmin kiinnostuneet tietävät Nils Pinellon. Kuitenkin miestä on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi ammattikirjailijaksi! Epäsuorasti Pinello elää vielä tänä päivänäkin Turun arkipäivässä. Tuomiokirkon kupeessa, Aurajoen rannalla toimii edelleen Ravintola Pinella. Sen perustamiseen Nils sai luvan maistraatilta vuonna 1848. Harvemmin kahvila(ravintolaa) oivalletaan yhdistää perniöläisen ruukin omistajaan, josta sittemmin tuli aikansa hyvin tunnettu kirjailija. Tosin hänen puolisonsa Riikassa syntynyt Anna Schmidt osasi keittiötaidot, joten oli lupa ajatella, että myös silloinen kahvilakin menestyisi.

Nils Henric Pinello kuoli 9.9. 1879 syntymäkaupungissaan Turussa, saaden elää rikkaan elämän, rikastuttaen myös omalla tavallaan edelleen tämän päivän Turkua.

 

Lähde: Bibliophilos 3/2001 (Leo Suomela)